"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä.
Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet
muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi
viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"
Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)
Ja täälläkin on vettä. Miksei minulle tullut vesi mieleen lainkaan :D
VastaaPoistaMulle tuli ensimmäisenä mieleen ajatus,että antaa mielen virrata. Ja lopputulos näkyykin jo... ;)
VastaaPoista-wiltteri-
Kiitos kun kommentoit!
Pyörteitä ja suvantoja. Virtaa. Jäätä ja sulaa. Kuohuja ja kauheuksia mutta ennen kaikkea ja päällimmäisinä: kauneuksia. Niitä kaikkia nousee kuvan kautta elämänmenosta (yksityisesti ja yleisesti) mieleen.
VastaaPoistaVettä ja sulaa, jäätä. Mutta näin ihan selvästi silmiä, jotka katsoivat.
VastaaPoistaMieli kuvittaa näinkin.
Suoraan kuva elämästä. Välillä kuohuvaa, sitten jäätä ja välillä tyventä. Kasvojakin näkyy kuohun keskellä. Hieno.
VastaaPoistaElama nousee vedesta! Niinhan se on.
VastaaPoistaWau. Ei kai sitä muuta tarvitse sanoa?
VastaaPoistaKannatti klikata kuvaa suuremmaksi. Hyvä vastaus elämän virtaan.
VastaaPoistaPikkasen kuohuu ja on karikkojakin ja ylempänä tyyntä vettä. Kaunis kuva !
VastaaPoistaKiitos kommentista blogissani:)
kiharaista tajunnanvirtaa, hyvä koskikuva.
VastaaPoistaHieno kskikouva. Mustavalkoisuus oli hyvä valinta. Tulee kontrastit paremmin esiin. Virta tuo, virta vie, karikkojen yli käypi sen tie.
VastaaPoistaKarikkoista on, mutta virtaa koko ajan...
VastaaPoistaJääkarhujen maihinnousu...
VastaaPoistaviimeisllään voimilla he haluavat muistuttaa meitä...Elämässä jokainen on elintärkeä!!
Vaikka on karikkoista, silti niin pehmeää!
VastaaPoistaVähän kuin oikeasta elämästä, sulaa ja jäätä, välillä ihan vettäkin vaan!
VastaaPoistaVirran mukana, väliin tyynesti, väliin kuohuten.
VastaaPoistaSopiva vastaus. Ja hyvä kuva.
VastaaPoistaHieno otos.
VastaaPoista