"Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.
Hyvin pienin kirjaimin.
”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.
- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti."
Mirkka Rekola: Maskuja
Toisinaan on odottavan aika niin pitkä, että järvet alkavat jäätymään...
Uskomattoman kaunis kuva, Wiltteri.
VastaaPoistaUpea, tämä johdattaa hienosti Rekolan tekstiin.
VastaaPoistaTodella kaunis kuva ja sopii hyvin tekstiin.
VastaaPoistaKoivu on juuri sellainen jota olen monesti mielessäni kuvitellut, joskus piirtänytkin
VastaaPoistaHieno eteerinen kuva, täynnä odotusta ja kaipuuta.
VastaaPoistaUpea maisemakuva, monikerroksinen, kiinnostava, koska heijastuksen vuoksi taka-ala on ihan kuin ylösalaisin tai eri aikaan kuvattu kuin etualan ruohot ja koivu.
VastaaPoistaOnpa todella kaunista. :)
VastaaPoistaUpea kuva!
VastaaPoista