Se taisi olla syyskuuta 2010 kun kauniimpi osapuoli bongasi tämän tuolin eräästä antiikkiliikkeen takanurkasta ja näki siinä mitä mainioimman nojatuolin. Samalla kun yskimme pölyäväksi muuttunutta pehmustetta pois suusta, nenästä ja keuhkoista, nostimme tuolin auton kyytiin. Mietin varmaan mitähän tästä projektista syntyy ja ennenkaikkea, koska? Tuolin ulkonäkö ei tuolloin vielä nostanut huulilleni hurraa-huutoja, mutta oli se kuitenkin halpa ostos, 10e...
Ja aika kului, osoitekin vaihtui mutta tuoli oli edelleen säilytyspaikassaan "anoppilan" varastossa.. Sitten, melkein jo unohduksissa oleva projekti heräsi henkiin. Joulukuussa 2011 laitoimme verhoilukankaan tilaukseen, heti vuodenvaihteen jälkeen löysin itseni korjaamasta ja vahvistamasta tuolin jalkaa. Itse tuoli oli jo ammattilaisen käsissä.
Tammikuun yhdestoista päivä tuoli saapui ehostettuna omalle paikalleen, uuden tuolin tuomalla energialla entisöin vielä (lue: maalasin) vanhan jalkalampun lukunurkkaamme. Ja projekti sai päätöksen! Kissatkin kotiutui tuoliin heti, molemmat kelpuuttavat sen nukkumapaikaksi ja vielä toinen teroittaa siihen kyntensäkin... aaaarrrggghhhh....!!!!!